Euroopan unionin hiilirajamekanismi - Missä mennään nyt?
Viime syksyllä käynnistynyt hiilirajamekanismin siirtymäaika on pakottanut organisaatiot tarkastelemaan toimitusketjujaan sekä omaksumaan uudenlaisia prosesseja raportointivelvoitteiden täyttämiseksi.
Lokakuussa 2023 käynnistynyt Euroopan unionin hiilirajamekanismin (CBAM) siirtymäaika on ollut voimassa jo yli vuoden. Siirtymäajalla CBAM-tavaroita maahantuovien toimijoiden on raportoitava Euroopan komissiolle tietoja paitsi maahantuotuihin CBAM-tavaroihin sitoutuneista päästöistä, myös muita tietoja esimerkiksi näiden tavaroiden tuotantoprosesseista.
Vaikka CBAM:in taloudelliset velvoitteet astuvat voimaan vasta vuoden 2026 alussa, on hiilirajamekanismia koskeva lainsäädäntö jo tässä vaiheessa raportointivelvoitteiden myötä pakottanut yritykset esimerkiksi tarkastelemaan toimitusketjujaan sekä omaksumaan uudenlaisia prosesseja raportoitavan datan keräämiseksi ja hallitsemiseksi. Siirtymäajan mukanaan tuomat raportointi- ja muut velvoitteet ovat osoittautuneet myös siinä mielessä uudenlaisiksi velvoitteiksi, että jo niiden omistajuuden ja niistä aiheutuvien vastuiden määrittely on ollut useimmille organisaatioille uusi, mutta väistämättä ratkaistava haaste. Myös CBAM-velvoitteiden laaja heijastuminen miltei kaikkeen organisaation toimintaan on tullut monelle yllätyksenä: organisaatiot ovat nopeasti huomanneet, ettei CBAM-velvoitteita voi jatkossa jättää huomiotta esimerkiksi hankintoja suunniteltaessa tai sopimusneuvotteluja käytäessä.
Jo pelkkä raportointivelvoitteiden tunnistaminen on osoittautunut monelle haastavaksi. Useat organisaatiot ovat esimerkiksi lähteneet selvittämään mahdollisia CBAM-velvoitteitaan ERP-järjestelmästä saatavan ostodatan perusteella. Tarkasteltava data ei kuitenkaan usein ole riittävää kaikkien velvoitteiden tunnistamiseksi ja varmistamiseksi, saati varsinaisen raportoinnin toteuttamiseksi. Velvoitteiden kartoittaminen esimerkiksi vain ostodatan perusteella johtaa monesti puutteellisiin ja jopa virheellisiin havaintoihin muun muassa siitä syystä, että ostodata ei välttämättä sisällä yhtä tarkkoja tietoja yrityksen maahantuonneista kuin esimerkiksi jäsenmaiden tulliviranomaisilta saatava tullidata, tai tiedot eivät muutoin ole yhteneväisiä tuontitullaustietojen kanssa.
Lisäksi haasteita on aiheuttanut se, että CBAM-velvoitteet aktivoituvat arvoiltaan hyvin pienistäkin, eli kaikista yli 150 euron arvoisista hiilirajamekanismin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuonneista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka CBAM-velvoitteet eivät, ainakaan vielä tämänhetkisen soveltamisalan osalta, osuisi suoraan organisaatioiden pääasiallisiin hankintoihin kuten raaka-aineisiin, CBAM-velvoitteet voivat koskea myös esimerkiksi välillisiä hankintoja, kuten esimerkiksi varaosia.
Itse mekanismin piirissä olevien tuontien tunnistamisen lisäksi myös raportoinnin toteutuksesta on aiheutunut CBAM-tavaroiden maahantuojille eli CBAM-velvollisille haasteita. Esimerkiksi erilaisten tuontierien määrä sekä tuontien jakautuminen konserneissa eri yrityksille lisäävät merkittävästi raportoinnin työmäärää, jos raportointi toteutetaan manuaalisesti. Mutta vielä merkittävämpi siirtymäkauden haasteista liittyy velvollisuuteen raportoida oletusarvojen sijasta todellisia päästötietoja maahantuotujen CBAM-tavaroiden osalta.
Velvollisuus raportoida todellisia päästötietoja
Monet CBAM-raportointivelvolliset toimijat ovat siirtymäkauden alussa hyödyntäneet komission julkaisemia oletusarvoja todellisten päästötietojen keräämisen ja raportoimisen sijasta. Tämä ei kuitenkaan ole enää sallittua, vaan heinäkuun 2024 alusta alkaen CBAM-tavaroiden maahantuojilla on velvollisuus ilmoittaa raportilla todelliset, maahantuotuihin CBAM-tavaroihin sitoutuneet päästöt. Itse päästötietojen lisäksi raportilla tulee ilmoittaa hyvin yksityiskohtaisesti myös tavaroiden valmistukseen ja tuotantoprosesseihin liittyviä tietoja, kuten esimerkiksi tiedot tavaran valmistamiseen liittyvistä prosesseista sekä tieto valmistuslaitoksen sijainnista. Näiden tietojen kerääminen edellyttää kommunikointia tuojien, toimittajien ja valmistajien välillä.
Todellisten päästötietojen raportointivelvoitteen myötä komission julkaisemia oletusarvoja on mahdollista hyödyntää enää vain hyvin rajoitetusti, vain 20 prosenttiin niin kutsuttujen monimutkaisten tavaroiden päästöistä. Näidenkin tuotteiden osalta edellytetään käytännössä yksityiskohtaisten CBAM-metodologian mukaisten tietojen keräämistä toimittajilta. Mikäli oletusarvoja käytetään raportoinnissa tätä laajemmin, voidaan CBAM-raporttia pitää komission julkaiseman ohjeistuksen mukaisesti virheellisenä.
Ensimmäinen CBAM-raportti todellisilla päästötiedoilla tulee jättää lokakuun 2024 lopussa. Vaikka joidenkin toimittajien osalta päästö- ja muiden raportoinnin kannalta tarpeellisten tietojen kerääminen on osoittautunut odotettua vaivattomammaksi, on keräämisestä aiheutunut suurimmalle osalle merkittäviä haasteita. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi resursseihin ja kyvykkyyksiin pyytää tietoja ja ohjeistaa toimittajia, tietojen saatavuuteen sekä toimitettujen tietojen vaillinaisuuteen. Koska osa EU:n ulkopuolelle sijoittautuneista toimijoista eivät ole ennalta tietoisia CBAM-velvoitteista tai niiden laajuudesta, eikä toimittajilla välttämättä ole valmiina prosesseja päästötietojen määrittämiseen tai keräämiseen CBAM-velvoitteiden mukaisesti, on asianmukaisen raportoinnin varmistamiseksi tärkeää, että CBAM-tavaroita maahantuovat organisaatiot ovat yhteydessä toimittajiinsa näiden velvoitteiden osalta hyvissä ajoin.
Vuodesta 2026 alkaen CBAM-tavaroiden tuonti EU:n alueelle edellyttää valtuutetun CBAM-ilmoittajan lupaa. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan lupa voidaan kuitenkin jättää myöntämättä tietyissä tapauksissa, mahdollisesti myös sen perusteella, jos CBAM-velvollinen on laiminlyönyt raportointivelvoitteitaan siirtymäkauden aikana. Vaillinaisen tiedon raportoiminen tai raportointivelvoitteiden kokonaisvaltainen laiminlyöminen voi siis pahimmillaan johtaa siihen, ettei velvoitteensa laiminlyönyt taho voi enää tulevaisuudessa tuoda CBAM-tavaroita EU:n alueelle. Tästä syystä on tärkeää, että myös ne organisaatiot, joiden pääliiketoiminta ei tällä hetkellä sellaisenaan lukeudu CBAM:in soveltamisalaan, huolehtivat mahdollisista velvoitteistaan asianmukaisesti siirtymäkauden aikana, varmistaen samalla toimintansa ja raaka-aineidensa saatavuuden jatkossa hiilirajamekanismin soveltamisalan laajetessa.
Mitä tehdä, jos päästötietoja ei ole saatavilla, tai ne ovat puutteelliset?
CBAM-lainsäädännön nojalla päästötietojen raportointi ja raportoitavien tietojen oikeellisuus on hiilirajamekanismin alaisten tavaroiden tuojan tai välillisen edustajan vastuulla. Vaikkeivat CBAM-lainsäädännön velvoitteet suoraan koske EU:n ulkopuolisia viejiä ja tuottajia, on raportointivelvoitteita mahdotonta täyttää asianmukaisesti ilman tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä toimittajien kanssa.
Eri jäsenmaiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovatkin ottaneet kantaa tilanteisiin, jossa raportointivelvolliset eivät pysty raportoimaan tarvittavia tietoja asianmukaisesti. Tällaisessa tilanteessa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat kehottaneet CBAM-velvollisia esimerkiksi sisällyttämään CBAM-raportin lisätiedot-kenttiin perusteita sille, miksi raportoiduissa tiedoissa on puutteita. Tämänhetkisten kannanottojen perusteella vain EU:n ulkopuolisista toimittajista tai valmistajista johtuvat syyt tietopuutteisiin eivät välttämättä johda seuraamusmaksuihin, jos tuoja on toteuttanut kaikki siltä odotettavat toimenpiteet tietojen keräämiseksi.
CBAM-päästöjen määrittäminen
CBAM-raportilla raportoitavien päästötietojen laskentametodit on määritelty CBAM-täytäntöönpanoasetuksessa (2023/1773), ja ne perustuvat keskeisesti EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) päästöjenlaskentametodeihin. Täysin yhtenäiset laskentametodit eivät kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi laskennassa huomioon otettavat päästöt eroavat toisistaan jonkin verran.
Vaikka lähtökohtaisesti CBAM-raportilla raportoitavat todelliset päästötiedot tulee määrittää EU:n omaa CBAM-päästömetodologiaa käyttäen, sallii täytäntöönpanoasetus vuoden 2024 loppuun asti myös muita, vaihtoehtoisia, päästölaskentatapoja. Nämä toimittajien käytössä olevat vaihtoehtoiset päästölaskentatavat ovat seuraavat:
- Mahdollinen laitoksen sijaintipaikassa noudatettava hiilen hinnoittelujärjestelmä.
- Mahdollinen laitoksen sijaintipaikassa noudatettava pakollinen päästöjen tarkkailujärjestelmä.
- Mahdollinen laitoksessa noudatettava päästöjen tarkkailujärjestelmä, johon voi sisältyä akkreditoidun todentajan tekemä todentaminen.
Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten laskentatapojen käyttäminen kuitenkin edellyttää, että valitut laskentametodit antavat yhtä kattavat ja tarkat tiedot maahantuotujen CBAM-tavaroiden päästöistä kuin täytäntöönpanoasetuksessa määritellyt laskentametodit.
Mitä seuraavaksi? Mahdolliset soveltamisalan laajennukset ja muut kehityskulut
Jo tämänhetkisen soveltamisalansa myötä CBAM koskettaa useita yrityksiä joko suorien raportointi- tai tiedonkeräysvelvoitteiden muodossa, tai sitten välillisesti esimerkiksi lisääntyneiden hallinnollisten prosessien ja kustannusten nostaessa erinäisten tuotteiden ja tavaroiden hintoja. Komissio on kuitenkin ollut avoin myös pyrkimyksestään laajentaa mekanismin soveltamisalaa kattamaan myös muita tuoteryhmiä vaiheittain siten, että hiilirajamekanismin soveltamisala olisi vuoden 2030 loppuun mennessä yhtenäinen EU:n päästökaupan kanssa.
Lisätietoja ensimmäisistä soveltamisalan laajennuksista on odotettavissa mahdollisesti vielä vuoden 2024 aikana, kun komission on määrä julkaista lisää tietoa soveltamisalan laajentumisesta jo nyt soveltamisalaan lukeutuvien tuoteryhmien pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Muutosehdotuksia tai tarkempaa sääntelyä myös esimerkiksi kokonaan uusista hiilirajamekanismin alaisista tuoteryhmistä sekä muutoksista CBAM:ssa huomioitaviin päästöihin on odotettavissa vuoden 2025 puolessa välissä.
Seuraavat puolitoista vuotta tulevat myös muuten kuin mekanismin soveltamisalan laajennusten osalta olemaan CBAM:in parissa työskenteleville viranomaisille kiireisiä. Komissio on kaavaillut esittelevänsä vielä vuoden 2025 aikana uutta lainsäädäntöä koskien muun muassa päästötietojen verifiointia ja akkreditointia, tarkennuksia CBAM-päästöjenlaskentaan ja CBAM-kustannusten määräytymiseen vuodesta 2026 alkaen.
Vaikka siirtymävaiheessakin riittää vielä työtä useille toimijoille, olisi organisaatioiden hyvä viimeistään kääntää katsettaan myös jo hiilirajamekanismin operatiiviseen vaiheeseen sekä mahdollisiin soveltamisalan laajennuksiin. Viimeistään velvoite todellisten päästötietojen raportoinnista on havahduttanut monet yritykset siihen, että hiilirajamekanismiin ja siitä johtuvien velvoitteiden hallitsemiseen liittyy organisaatiossa vielä paljon ratkaistavia kysymyksiä.
Samalla, kun monet vasta suunnittelevat toimittajiensa kontaktoimista todellisten päästötietojen keräämiseksi, ovat uudet CBAM-velvoitteet sekä hiilirajamekanismin operatiivinen vaihe jo aivan kulman takana. Esimerkiksi valtuutetun CBAM-ilmoittajan luvan hakeminen on mahdollista jo vuoden 2025 alussa, kun taas vuodesta 2026 alkaen yritysten on kyettävä riittävällä tasolla ennakoimaan CBAM-tuontejaan sekä niihin sitoutuneita päästöjä varmistaakseen riittävän CBAM-todistusten hankinnan.
Lokakuusta 2023 alkaen sovellettu hiilirajamekanismi on pakottanut yritykset tarkastelemaan toimitusketjujaan ja tiedonkeräys- ja hallintaprosessejaan aivan uudesta näkökulmasta, ja edellyttää uusien vastuiden ja tehtävien määrittelyä ja aiempaa tiivistä yhteistyötä sekä organisaatioiden sisällä että laajemmin toimitusketjuissa. Lisää muutoksia on kuitenkin odotettavissa, ja työ CBAM-velvoitteiden huomioiseksi on useilla toimijoilla vielä kesken.
Me EY:llä tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja käytännön ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat paitsi huolehtia velvoitteiden noudattamisesta, myös kehittää toimintaansa hiilirajamekanismiin liittyvissä kysymyksissä.
Author
|
||||||||
|
